Determinismi – onko vapaata tahtoa olemassa?

On ilta, istut sohvalla, ja kädessäsi on kuppi kahvia (tai teetä, jos olet unohtanut suomalaisen geeniperimäsi).
Päätät nostaa kupin huulillesi ja juoda hörpyn.
Tavallinen teko, eikö?

Mutta… päätitkö sinä sen?

Vai oliko teko seurausta:

lapsuuden kokemuksistasi,
univelastasi,
hermoston sähköisestä tilasta,
kvanttihiukkasten käyttäytymisestä,
edellisen päivän kofeiiniannoksesta,
ja maailmankaikkeuden alusta asti jatkuneesta pitkän ketjun syy–seuraus -reaktiosta?

Tervetuloa determinismiin – ajatukseen, jonka mukaan mikään, mitä teet, ei oikeastaan ole sinun ansiotasi.
Tai vikaasi.
Tai edes sinun.

Mitä determinismi oikeastaan sanoo?

Determinismi on filosofinen näkemys, jonka mukaan:

Kaikki tapahtumat – aivan kaikki – määräytyvät edeltävien tapahtumien ja luonnonlakien mukaisesti.

Toisin sanoen:

jokainen ajatuksesi
jokainen päätöksesi
jokainen tunteesi
jokainen oivalluksesi
jokainen moka (“Miksi söin koko pitsan?”)

…oli väistämätöntä, koska se oli seurausta edeltävistä tapahtumista.

Sinä olet domino, joka kaatuu, koska kaikki edelliset dominot jo kaatuivat.

Mutta entä vapaa tahto? Eikö minulla ole valinnan mahdollisuutta?

Tämä on juuri se kinkkinen osuus.

Vapaa tahto tuntuu todelliselta.
Ihmiselle on evoluutionkin kannalta hyödyllistä kokea, että:

hän hallitsee itseään
hän on toimija
hän tekee valintoja
hän voi muuttaa elämäänsä

Mutta tämän tunteen takana voi olla vain mielen luoma illuusio.

Koska:

päätös syntyy aivoissa ennen kuin tietoinen mieli ehtii huomata sitä
aivot tekevät päätökset automaattisesti, hermoverkkojen syvissä kerroksissa
“minä tein päätöksen” on usein jälkikäteen rakennettu selitys

Tämä tiedetään mm. Libetin klassisista kokeista, joissa aivot “päätetään” toimia noin 0,3 sekuntia ennen kuin ihminen raportoi tehneensä tietoisen päätöksen.

Tietoinen mieli on kuin uutisankkuri, joka selittää päätöksiä jälkikäteen uskottavasti, vaikka sillä ei ole mitään oikeaa vaikutusvaltaa.

Fyysinen determinismi – atomeilla ei ole mielitekoja

Jos hyväksymme, että maailmankaikkeus noudattaa luonnonlakeja, joudumme kohtaamaan karun ajatuksen:

Atomi ei tee valintoja.
Siksi sinäkään et tee valintoja.

Aivosi koostuvat atomiryppäistä.
Atomit noudattavat fysiikan lakeja.
Fysiikan lait ovat ennustettavia.

Siispä kaikki, mitä ajattelet tai tunnet, on seurausta:

sähkökemiallisista prosesseista
hermosolujen laukeamisesta
kehon kemian vaihteluista
geneettisestä taipumuksesta
ympäristötekijöistä
opituista malleista
fysiikan laeista

Joiden mikään ei ole “sinun päätöksesi”.

Entä kvanttifysiikka? Tuoko sattuma vapaan tahdon?

Jotkut haluavat uskoa, että kvanttifysiikan satunnaisuus antaa meille vapautta.
“Kun elektroni käyttäytyy arvaamattomasti, ehkä minäkin voin?”

Ikävä totuus:

Satunnaisuus ei ole vapautta.
Jos jokin tapahtuu sattumalta, et sinä ole sitä valinnut.
Se on vain… sattumaa.

Jos toimintamme olisi pelkkää kvanttihälyä, emme olisi vapaita – olisimme epävakaita.

Determinismi: et itse päätä
Kvanttiepävarmuus: ei päätä kukaan

Ei kovin vapauttava vaihtoehto.

Determinismi modernissa maailmassa – tekoäly ja ennustettavuus

Yllättäen tekoäly heittää lisää löylyä tähän keskusteluun:

algoritmit ennustavat käyttäytymistämme hämmästyttävän tarkasti
TikTok tietää, mitä haluat katsoa, ennen kuin sinä tiedät
nettikaupat tarjoavat tuotteita, joita “et tiennyt tarvitsevasi” (mutta ostat silti)
tekoäly voi ennustaa parisuhteen kestävyyden tekstiviestien sävystä

Mitä tämä kertoo?

Että käyttäytymisemme on ennustettavaa.
Ja jos se on ennustettavaa, onko se vapaata?

Determinismin pelottavin kysymys: jos kaikki on ennalta määrättyä, mitä järkeä on?

Tämä on paikka, jossa moni hyppää pois kyydistä ja sanoo:

“Ei, kiitos, haluan takaisin mukavaan illuusioon.”

Mutta mieti hetki:

❌ Ei-deterministinen maailma

Ihminen tekee valintoja irrallaan syistä, ilman logiikkaa.
→ Tämä on satunnaisuutta, ei vapautta.

✔ Deterministinen maailma

Kaikki mitä teet, on osa kaunista, monimutkaista syy–seuraus -ketjua.
→ Sinun ei tarvitse taistella todellisuutta vastaan.

Determinismi voi tuntua aluksi lohduttomalta.
Mutta se voi olla myös:

vapauttava
rauhoittava
kivun lievittävä
armollinen
jopa loogisesti tyydyttävä selitys kaaokselle

“Mutta jos kaikki on ennalta määrääntynyttä, miksi edes yrittää?”

Tämä on klassinen kysymys.

Vastaus on yksinkertainen:

Koska yrittäminenkin on osa determinististä ketjua.
Jos sinun oli “määrä” yrittää — yrität.
Jos ei, et yritä.
Siinä kaikki.

Determinismi ei sano, että “älä tee mitään”.
Se sanoo, että mitä ikinä teetkin, se on seurausta jostain, mikä tuli ennen.

Arjen determinismi – esimerkkejä Suomesta

Jos ulkona sataa räntää juuri silloin kun lähdet töihin, se ei ole kohtaloa. Se on ilmastollinen determinismi.
Jos ostat jäätelöä talvella, älä huoli – et voinut sille mitään, aivot huusivat sokeria.
Jos väittelet netissä tuntemattoman kanssa kello 02:13, se ei ole huono päätös. Se on ennustettavaa.
Jos olet aina myöhässä bussista, se ei ole huono tuuri – se on neurobiologia ja ajankäyttötaidot.
Jos käyt suolakurkkujen ja suklaan kautta avautuvan portin kautta raskaana olevaan ruokakäyttäytymiseen… sekin on determinismiä.

Mitä determinismi opettaa meille?

Ihminen on ymmärrettävä järjestelmä, ei mysteeri.
Ajattelumallit, tunteet ja päätökset ovat selitettävissä.
Empatia kasvaa.
Kun ymmärrät, että muiden teot tulevat heidän historiastaan, et tuomitse niin helposti.
Vapauden illuusio voi olla hyödyllinen.
Se antaa kokemuksen merkityksestä, vaikka taustalla kaikki olisi määräytynyttä.
Oppiminen on mahdollista.
Kun järjestelmä muuttuu, sen tuotokset muuttuvat — determinismi ei estä kasvua.
Kaikki valintasi ovat seurausta todellisista olosuhteista.
Jopa se, että luet tätä nyt.

Lopuksi – vapaa tahto ja determinismi voivat molemmat olla totta

Ehkä paras vastaus ei ole ääripäissä.

Moni filosofi kannattaa yhteensopivuusteoriaa (compatibilism):

Vapaa tahto on se, että saat toimia omien halujesi ja motiiviesi mukaisesti, vaikka nämä halut ja motiivit olisivat determinismin tuote.